Sulje

MIKÄ TULEE VALMISTAMATTA?

Huomaan tulevani vuosi vuodelta rennommaksi joulun valmistelujen suhteen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vaikka monen asian tekeminen venyy eikä lahjoja tms. ole hoidettu ihanteellisen hyvissä ajoin, niin en stressaa asiasta. Joka vuosi kaikki tarpeellinen on kuitenkin hoitunut. Ainoa jonka aina teen, on adventtisiivous ennen ensimmäistä adventtia ja kodin laittaminen visuaalisesti joulun odotukseen.  Pohdin tätä kaikkea eräänä päivänä ja yritin ymmärtää mistä tällainen rentous on tullut. Olenko jotenkin tullut välinpitämättömäksi tai väsyneeksi? Mutta en tunnista sellaista. Onko ajatus joulunvietosta jotenkin muuttunut? No en nyt osaa sanoa. Vai onko se vain seurausta siitä, että  lapsiperhe joulut ovat takanapäin eikä ole suuria määriä lahjoja hankittavana? Ehkä olen vain yksinkertaisesti elämän myötä viisastunut enkä viitsi kuluttaa energiaani stressaamiseen.

Erilaisia ”elämänviisauksia” kuulee liittyen siihen kuinka jouluvalmisteluista ei tarvitsisi ottaa kierroksia. Kuten se vanha marttaviisaus: ”Siivoa kaapit jouluksi vain siinä tapauksessa, että ajattelit viettää joulusi niissä.” Tai kirkoissakin kuulutettu totuus: ”Joulu tulee vaikka sitä ei valmistelisi mitenkään. ” Nämä molemmat ovat hyviä ja totta. Se on eri asia kuinka syvälle tajuntaan nämä menevät silloin, kun tuntuu, että joulu ei todellakaan ole sama eikä tule, jos siitä puuttuu tiettyjä ulkoisia elementtejä. En minäkään taitaisi olla niin rento, etten tekisi joulua ollenkaan. Mutta olen hyvin kiitollinen tästä huolettomuudesta, jonka alkuperää en tarkalleen tiedäkään.

Meissä on tiukassa ylipäänsä ajatus, että jotta jotakin tulisi ja tapahtuisi, meidän täytyy tehdä töitä sen eteen. Ja tottahan se onkin monessa asiassa. Moni asia ei odottamalla tule. Kristittynä elämisessä tuo oppi pitäisi kuitenkin hylätä. Voidaksemme saada Jumalalta hyvää meidän ei tarvitse valmistella mitään, ei edes elämällä kunnollisesti.

Kun olemme täysin rehellisiä, niin meissä kaikissa on se siivu, jonka on vaikea uskoa saavansa Jumalalta hyvää ilman ansioita tai pientä ponnistelua, katumusta vähintään tai kiitollisuutta pitäisi löytyä.

Mutta kukaan ei taatusti tehnyt mitään sen eteen, että Jeesus tuli ratsastamaan Jerusalemiin tai että hän ylipäänsä syntyi ihmiseksi. Maria ei valmistellut kehoaan menestykselliseen raskauteen syömällä hyvin ja lepäämällä eikä kukaan kasannut vaatteita tai palmunoksia valmiiksi sitä hetkeä varten, että voisi heittää ne aasilla ratsastavan Messiaan kulkutielle. Ei treenattu porukalla hoosiannaa. Kukaan ei hakkauttanut kallioon hautaa Jeesusta varten eikä puutarhassa käyty testaamassa mikä olisi nopein reitti juosta ilmoittamaan ylösnousemuksesta muille. Kaikki vain tapahtui siinä tavallisessa elämässä. Siinä mihin Jumala tuli ja teki jotakin.

Tänäänkin on sellainen päivä. Pyydän, että voisin uskoa siihen joka hetki. Katsoa mitä hyvyyttä valmistelematta annetaan. Siinä on armo, siinä on Joulu.

Mia

joulunenkeli

 

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Takaisin ylös
%d bloggers like this: