Sulje

Askel lähempänä mysteeriä

hdrRetki Valamon luostariin vei minut pienten ja suurten kysymysten äärelle. Päällimmäisenä olivat ne pienet asiat: riittävätkö eväät bussimatkalla, kuinka kylmää uimavesi on (se oli jäätävää) ja miten käytännön asiat sujuvat 5-vuotiaan kanssa reissatessa.

Etukäteen hieman myös jännitin, osaanko itse käyttäytyä soveliaasti. Etten nyt pistä luterilaisesti ranttaliksi tai ole jotenkin muuten väärällä tavalla. Luostarialueella tulee esimerkiksi noudattaa ortodoksista perinnettä kunnioittavaa pukeutumista. Valamon kirkossa vierailua varten sidoin päähäni huivin. Otsallani keikkuva Minni Hiiri –henkinen rusetti ei vaikuttanut kovin slaavilaiselta. Mokasinko jo?

Kaikenlaista turhaa voi jännittää, kun astuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Itselle vieraiden perinteiden edessä kokee helposti vähän pelonsekaisia tunteita. Loukkaanko jotakuta vahingossa? Mitä jos eteen tulee tilanne, jossa koen oloni kovin kiusaantuneeksi?

Lyhyt vierailu luostariin avasi minulle ainakin sen, että erilaisuuden kohtaamista voi harjoitella. Asiat jäävätkin vieraiksi, jos niihin ei tutustu omakohtaisesti. Kaikesta ei tarvitse olla yhteistä näkemystä, jotta voi istua yhteisessä pöydässä. Syödä ja keskustella yhdessä. Selvisi esimerkiksi, että munkeillakin on vuodessa kaksi viikkoa lomaa luostarin velvollisuuksista, ja että rippikoululaiset tuovat hulinaa luostarin kesään, kuten munkki etukäteen hieman huokaisi. Tämähän kuulostaa jo ihan tutulta!

Luostarin jumalanpalveluksista näin kahdella kertaa vain viimeiset minuutit. 5-vuotiaan mielestä palvelukseen osallistuminen kun olisi ollut yksiselitteisesti ”Tylsää!”. Lämmöllä panin kirkollisten menojen loppukahinoissa merkille, että yhden mustan munkinkaavun alta pilkottivat kotoisasti mustat crocsit. Mukavuus edellä palveluksessakin, sävy sävyyn kuitenkin.

Tutustumiseni sisarkirkkokunnan luostarielämään sujui lopulta leppoisasti. Silmä lepäsi ortodoksikirkon kauniissa estetiikassa. Sopivasti asioita jäi myös mysteeriksi. Siinä on oma viehätyksensä ja helpotuksensa: kaikkea ei tarvitse tietää tai ymmärtää. Voin olla vapaasti pyhän läsnäolossa ja saada siitä mukaani hippusia jostakin suuremmasta, joka on vielä meille kaikille salattua.

Laura B.

dav

Mainokset
Takaisin ylös